Ihmiset > Hemminki

Margaretan isä Hemminki

Hemminki syntyi Nastolassa vuonna 1883. Perheellä ei ollut vielä varsinaisesti sukunimeä, mutta koska he asuivat Kuraston torpassa, perheen isää kutsuttiin Tuomas Kurastoksi. Torppa sijaitisi Koiskalan kartanon mailla, joka on nykyään luomuviljelyssä oleva maatila ja kuuluu Lahden kaupunkiin.

Hemmingin sisaruksista vain muutama jäi asumaan Nastolaan ja heidän sukunimensä on nykyään Halme tai Kurasto. Kolme siskoista, Ines, Saima ja Impi, muuttivat Turkuun. Hemminki itse päätyi  1910-luvulla Helsinkiin sisarensa Marian perässä. Helsingissä Hemminki ryhtyi vanginvartijaksi, vaikka olikin ehtinyt jo opiskella itsensä maataloustyönjohtaksi ensimmäisessä suomenkielisessä maatalousoppilaitoksessa Lapinjärvellä, Latokartanon maanviljelyskoulussa.

Vuonna 1915 Hemminki kuitenkin aloitti työt vanginvartijana Helsingin keskusvankilassa, Sörkässä. Vankilaa kutsuttiin silloin kuritushuoneeksi ja nykyään se on viralliselta nimeltään Helsingin vankila. Vankila oli valmistunut vuonna 1881 ja rakennuspaikan valintaan olivat vaikuttaneet mm. hyvät liikenneyhteydet, terveellinen ilmasto, turvattu veden saanti ja viljelyskelpoiset maat.

Hemminki ehti olla vain kolme vuotta turvallisessa valtion virassa, kun kansalaissota keskeytti lupaavasti alkaneen uran. Keväällä 1918 valkoiset marssivat Helsingin ja punainen hallinto pääkaupungissa päättyi. Koko Suomessa järjestettiin valtion viroissa puhdistuksia, jossa palkollisilta kysyttiin, kannattavatko he punaisia vai valkoisia. Hemminki valitsi väärin: hän vastasi "punaisia", ja joutui eroamaan. Vankilan pöytäkirjaan kirjattiin, että Hemminki erotettiin "yhteistyöstä kapinahallituksen kanssa".

Hemminki teki sitten koko elämänsä töitä Helsingin satamalaitokselle sekä erilaisia hätäaputöitä lamakausien aikana. Perhe asui aluksi Sörnäisissä, Kurvin kulmilla, mutta muutti 1920-luvulla Vallilaan. Karstulantien ja myöhemmin Mäkelänkadun asunnossaan Hemminki ja Hilma asuivat koko elämänsä.

1930-luvulla oli Vallilanlaaksoon perustettu siirtolapuutarha, ensimmäisiä Helsingissä, ja Hemminki sai hankituksi perheelleen sieltä oman palstan. Puutarhaa käytettiin hyötykasvien viljelyyn, ja se toi perheelle ruoan lisäksi myös myyntituloja. Täällä Hemminki pystyi myös käyttämään nuorena hankkimiaan maanviljelytaitoja, ainakin pienessä mittakaavassa.

Hemminki kuoli 85-vuotiaana vuonna 1968. 

-------------