Ihmiset > Paulin äiti Ida Maria

Ida Maria

Paulin äiti Ida Maria Karjalainen syntyi Antrean Koljolassa, lähellä Viipuria, vuonna 1890. Hänen isänsä oli muuttanut Karjalaan Etelä-Savosta, Pieksämäeltä, hakemaan parempia toimeentulomahdollisuuksia. Viipurin kaupunki oli perinteisesti ollut savolaisille tärkeä, sillä se sijaitsi hyvien vesireittien päässä ja siellä oli hyvä valtamerisatama. Koko Karjalan kannas oli 1800-luvun lopulla suuren taloudellisen innostuksen vallassa sillä alueelle oli rakennettu rautatie, joka toi suuret koskemattomat metsäalueet ensi kertaa helposti saataville.

Ida Maria oli perheen ensimmäinen lapsi ja äitinsä ainoa tyttö. Perheeseen syntyi samalla vuosikymmenellä vielä kolme poikaa, mutta sitten oma äiti kuoli. Ida Maria joutui vanhimpana lapsena ottamaan aikaisin vastuuta veljistään, kunnes isä meni uudestaan naimisiin. Uudesta avioliitosta syntyi vielä yksi tytär.

Ida Marian isä Pekka Karjalainen toimi Karjalan kannaksella puutavarakaupan parissa. Isä aloitti halkomyynnillä Pietariin, mutta perusti lopulta sahayrityksen Koljolan asemalle. Sahan ohessa toimi myös mylly ja höyläämö. Yritys menestyi lopulta hyvin ja toi vaurautta sekä Pekka Karjalaisen perheelle että myös koko kylälle.

Vuonna 1907 Ida Maria meni naimisiin Savosta muuttaneen Johanneksen kanssa. Perhe jäi aluksi asumaan Koljolaan isovanhempien luokse. Johannes sai töitä appiukon sahalta ja lapsia syntyi. Vuonna 1909 syntyi esikoinen Martti ja sitten seurasivat Heikki ja Hannes. Perhe asui välillä Muolaalla, koska Johannes sai töitä Pölläkkälän sahalta.

Kansalaissodan jälkeen perhe muutti omaan taloon Viipurin kaupunkiin ja Ida Maria synnytti lisää poikia. Nyt vuorossa olivat Pauli, Lauri ja Kauko. Johannes oli paljon poissa kotoa, sillä hän työskenteli useaan otteeseen Koljolan sahalla. Ida Maria hoiti seitsemän veljeksen katrasta yksin omassa talossa Viipurin esikaupunkialueella, Ojakadulla.

Vuonna 1936 alkoi Ida Marian isä tulla jo huonoon kuntoon ja yrityksen toimintaa ryhtyi jatkamaan Ida Marian veli Asko. Kun perinnönjakokin alkoi olla lähellä, päättivät Johannes ja Ida Maria taas kerran muuttaa asumaan Koljolaan. Johanneksen työpaikka oli nyt lähellä. Sota kuitenkin katkaisi kaikki suunnitelmat.

Heti talvisodan alettu 1939 koko Karjalan väki joutui lähtemään pois kotiseudultaan, evakkoon muualle Suomeen. Sen lisäksi Ida Maria joutui toisenkin suuren järkytyksen: hänen poikansa Hannes sai surmansa taisteluissa tammikuussa 1940. Suru oli suuri ja yhtä suuri oli huoli toisesta pojasta, Heikistä, joka myös oli joutunut rintamalle. Muut pojat säilyivät kuitenkin elossa, vaikka Heikki jatkosodan jälkeen joutuikin sotavankeuteen.

Ida Marian perhe hankki Helsingin Kumpulasta omakotitalon niillä varoilla, joita valtio jakoi korvaukseksi Karjalaan jääneestä omaisuudesta. Kun Pekka Karjalainen lisäksi oli juuri kuollut, oli perheellä varaa ostaa suunnilleen Viipurin talon kokoinen rakennus Helsingistä. Perhe muutti sinne ja Ida Maria asui talossa kuolemaansa asti.

Kumpulan talo Limingantiellä muodostui vuosien mittaan koko suuren suvun kohtaamispaikaksi, kun lapset ja lapsenlapset kävivät mummoa tapaamassa. Ida Maria kuoli vuonna 1972. Talo oli jo siirtynyt Paulin omistukseen.

< /body>