Kirjeet > Margareta > Kirjeitä työtoverilta

Kirjeitä vakuutusyhtiö Kalevan työtoverilta vuosilta 1938-44

Margareta työskenteli koko sodan ajan vakuutusyhtiö Kalevassa Helsingin keskustassa.


Kirje 19.8.1938

------------------

Forssa 19.8.-38

Parahin Margareta!

Terveiseni täältä parantolasta, olen jo ollut täällä kohta pari viikkoa ja hyvin on aika kulunut. Ilmat ovat olleet mitä parhaimmat, ruoka on täällä melko hyvä ja lepoa saa ihan tarpeekseen, väliin liikaakin. Nytkin tätä kirjoittaessani on hiljainen hetki, joka kestää 12-2 ja jonka aikana olisi määrä nukkua mutta eihän sitä sentään aina jaksa unia vedellä.

Täällä ei muuten ole kovinkaan ankara komento! Jokainen saa melkein tehdä mitä mielii, kunhan vaan pysyy sopivaisuuden rajoissa. Talon tapoihin kuuluu, että uudelle tulokkaalle ristiäiset, jolloin yhteisvoimin valitaan uusi nimi. Nimeni on nyt uudestikastamisen jälkeen Inna, kaunis nimi, vai mitä? Lisäksi olemme täällä kaikki keskenämme sinuja, joka onkin paljon mukavampaa kuin jäykkä teitittely.

Asun kahden hengen huoneessa, jolla myöskin on oma nimensä, Annansilmä. Huonetoverini on sieltä tuberkuloosisairaalasta, pieni rouva minua vastapäätä olevasta sängystä, jos muistat. On täällä muitakin tuttuja sieltä sairaalasta ja uusia tuttavuuksia tulee solmituksi joka päivä.

Tämä parantola on melko pieni, ei täällä ole kuin 60 potilasta, vaan kyllähän siinähän on jo touhua kerrakseen, kun vaan kaikki ovat liikekannalla.

Meillä on täällä tänäiltana kuutamo--. Se tarkoittaa sitä, että nais- ja miespotilaat kävelevät parittain keskenään, tänään vaan arpa määrää parit jokaiselle. Onhan tämäkin jotakin ajankulua.

Lähetän tässä kuvan itsestäni, se on otettu nyt heinäkuussa siellä "Kumpulan" pihalla. -

Kohta kai sinunkin lomasi alkaa, niin että toivon vaan kauniita ilmoja, että saattaisit sinäkin nauttia Suomen kesästä. Sano terveisiä tutuille, kirjoitahan jotain joskus, olen täällä luultavasti lokakuun loppuun.

Tervehtien Irma alias Inna

Osoite: Forssa, Lounais-Hämeen parantola


Kirje 2.1.1940

------------------

2.1.-40 Uusikaarlepyy

Margareta hyvä!

Terveiseni täältä kaukaa Pohjanmaalta. Kirjoitan tätä tässä työni lomassa, liikkeemme on nimittäin siirretty tänne kauas, jotta saisimme rauhassa työskennellä. Vielä eivät ole pahat linnut täällä tuhojaan tehneet, mutta ilmahälytyksiä on minunkin aikanani ollut pari kertaa. Nytkin on taasen niin kuin kirkas ilma, niin että joka hetki on kuulevinaan hälyytysääni. Mitään suojia ei meillä täällä ole, saamme vain maastoutua.

Olen ollut täällä jo pari viikkoa ja muuta en voi sanoa kuin että tämä on sitten eri söötti pikkukaupunki, varsinkin kuutamovalaistuksessa, joka täällä on ollut pitkän aikaa vallitsevana. Päivisin en paljoa ehdikään ulkosalla liikuskella, teemme nimittäin 10-tuntisia päiviä. Aamulla on pimeä kun lähdemme työhön (klo. 8.00) ja samoin iltasella kun palaamme kotia (n. klo. 20.30). Välillä tosin käymme kaksi kertaa syömässä, ensin klo 10.45-12.00 ja toisen kerran klo 16.45-17.30. Eihän tämä tietenkään sinua liikuta koska minä syön tai juon, mutta kerronpahan nyt muuten vaan.

Meille on täällä järjestetty talon puolesta ilmainen yhteismajoitus, mutta minä asun erään neitosen kanssa kahden vanhan tädin, Anitan ja Amandan, luona. Vuokrasimme heiltä huoneen, oikein kivan, eri sisäänkäytävällä ja mikä hauskinta meillä on radiokin käytettävissämme. Maksamme vain 100,- hengeltä, siihen saamme sitten lämmön, valon ja aamukahvin, tosin omasta kahvista keitetyn, niin että kelpaa sitä oleilla.

Nämä meidän tädit ovat aivan ruotsalaisia, (niin kuin muutkin ihmiset täällä) eivät sanaakaan suomea ymmärrä, niin että kyllä täällä joutuu kaiken "ruotsinsa" panemaan liikkeelle. (Minultakin näyttää tulevan epäsuomalainen sanajärjestys, mutta et kai sinä anna tästä "numeroa"?)

Tällä välin kun olen ollut näissä kirjoitushommissa (olen yhtä mittaa saanut jättää sen kesken ja taas kirjoittaa hetimiten muutaman sanan, niin että älä ihmettele, vaikkei tässä olisi paljon päätä eikä häntää) on täällä alkanut tuiskuttaa, niin että tuskin sitä enää tänään tarvitsee kuin -- puhuria pelätä.

Oletko sinä Helsingissä vai ehkä jossain muualla? Entä kotiväkesi? Kirjoitan tämän kirjeen kaupunkiosoitteellasi. Ehkä tämä joskus sinut jostakin tavoittaa.

Entä Orvokin väki, tiedätkö heistä mitään?

Olisi hauskaa saada sinulta kirje, niin että kirjoitahan nyt joskus, joskus ensinnäkin saat tämän käsiisi.

Onnea alkaneelle vuodelle toivottaen Irma

Osoite: Kristliga Folkhögskolan Nykarleby.

 


Kirje 18.10.1944

(Margaretaa kutsuttin myös Markuksi!)

------------------

18.10. -44 Impola

Hei Markku!

Kiitos kortistasi ja hyvistä toivotuksistasi, vaikka näin myöhään, mutta täytyy kiirehtiä vastaamaan, että kehtaisin tulla Sinua tapaamaan, jos niin kuin pian pääsisimme sinne kotipuoleen. Täällä me odotamme oikein joukolla lähtökäskyä, milloin sellainen ilosanoma kuullaan, on vielä aivan tietämätöntä, mutta ehkä jo piankin. Ainakin jouluksi pääsemme, jos ei jo ihan kuun vaihteessa. Kyllä täältä jo tulisikin, sillä varsinkin näin syyspimeällä ja sadeilmoilla on ulkosallakin liikkuminen vähemmän miellyttävää.

Ja Sinulla oli hauska komennus, vai miten? Sain Orvokilta kortin, hän mainitsee tavanneensa Sinut. Olit juurit tullut sieltä pohjoisesta ja kivaa oli kuulemma ollut. No sen arvaan.

Eikö Sinun tee mieli jo kokonaan muuttamaan alaa, kun olet saanut maistaa ja haistaa sairaalan tuoksuja? Minusta Sinä olisit niin perin sopiva "sisar hento valkoiseksi". Oletko kuullut mitään Hilkka Kivistöstä, miten hän mahtanee edistyä uudella urallaan?

Mitä teidän perheellenne oikein kuuluu? Onko Osmo säilynyt ehjin nahoin ja onko hänkin joutunut pohjoiseen? Entä teidän kuopus, hänkin on tietenkin myös asetakissa, vai joko hän oli kotiutettujen joukossa? Entä Sinä itse? Mitä nykyisin toimit, opiskeletko vai lepäätkö laakereilla, tai seurusteletko ehkä?

Ehkä piankin pääsen täältä kuulemaan oikein suullisesti kuulumisiasi, joten sanonkin hyvät voinnit vain Sinulle ja näkemiin!

Terveisin!

Irma