Paikat > Tuusula

Tuusula

Margaretan äiti, Hilma, syntyi Fallbackan tilalla silloisessa Tuusulassa vuonna 1891. Tila sijaitsee pääadan varressa, aivan Savion aseman tuntumassa. Fallbackan alue on nykyään osa Vantaan kaupunkia.


Päärata

Tuusulan kunnan läpi rakennettiin vuonna 1862 junarata, mikä aiheutti suuren muutoksen tuolloin maatalousvaltaisessa kunnassa. Rautatien asemien seudut alkoivat kasvaa ja teollistua, minkä johdosta kunnan aluetta pilkottiin osiin ja muodostettiin uusia kuntia.

Vuonna 1924 erotettiin Kerava omaksi kunnakseen ja vuonna 1951 Järvenpää. Vuonna 1954 Korson taajama liitettiin osaksi Helsingin maalaiskuntaa (nyk. Vantaa). Tämä muutos koski myös Fallbackan tilaa.





Hyrylä

Hyryläruots. Skavaböle) sijaitseva Tuusulan kuntakeskus laajeni runsaasti 1850-luvulla, kun sinne perustettiin venäläen varuskunta. Varuskunnan ansiosta Hyrylän palvelut kehittyivät, kun Hyrylään asettui venäläisiä kauppiaita, kondiittori ja eri alojen käsityöläisiä. Myös monet sotilasvirasta eläkkeelle jääneet jäivät asumaan Tuusulaan.

Jegoroffin leipomo oli pääpiirtein nykyisen Nordea- pankin paikalla. Tunnetuin ja varakkain oli kauppias Worobjeff, jonka komea kauppatalo oli keskellä Hyrylää toimien myöhemmin Tuusulan Säästöpankin konttorina ja purettiin vasta 1960-luvulla. (Lisätietoa, ks. Virtuaalituusula)

Varuskunnan vanhin rakennuskanta oli tehty puusta, ja nykyisin aluetta hallitsevat tiilikasarmit rakennettiin 1900-luvun vaihteessa, ensimmäisen maailmansodan aattona.

KUVASSA HYRYLÄN TIILIKASARMEJA

Hyrylän varuskunnan alkuna voidaan pitää Krimin sodan aikana vuonna 1855 haavoittuneiden hoitoon perustettua hospitaalia. Samalla paikalla oli kuitenkin sijainnut jo Ruotsin vallan aikana sotilasvirkatalo, Saksa.

Sotilaallisesta näkökulmasta katsottuna Hyrylä oli houkutteleva paikka varuskunnalle. Sieltä käsin saattoi hallita kaikkea pääkaupunkiin suuntautuvaa liikennettä, koska siellä Helsingistä Hämeenlinnaan ja Heinolaan johtaneet tiet erkanivat toisistaan.